keskiviikko 19. maaliskuuta 2014

Kirjavaras / Markus Zusak


Kirjavaras / Markus Zusak

Otava, 2008. 558 sivua.
Alkuteos: The Book Thief, 2005.
Suomentanut: Pirkko Biström
Kannen kuva: Jeff Cottenden
Mistä minulle? oma kirjakauppaostos

Markus Zusakin romaani Kirjavaras on ollut lukulistallani jo viitisen vuotta. Muistan, että se oli ensimmäinen kirja jonka ostin ja asetin ikiomaan kirjahyllyyni muuttaessani omilleni melkein viisi vuotta sitten. Muut kirjani tulivat vasta myöhemmässä muuttokuormassa, mutta jotain täytettä piti hyllyyn saada joten Turun kirjakaupasta lähti sitten tämä Kirjavaras mukaani, ja sai kunnian olla kirjahyllyn ensimmäinen asukki.

Otin Kirjavarkaan luettavaksi nyt, sillä kirjaan pohjautuva elokuva on tulossa elokuvateattereihin tässä kevään aikana ja halusin lukea kirjan sitä ennen. Monet ystävät, sekä paljon lukevat että myös he, jotka lukevat pari kirjaa vuodessa, ovat tätä kehunneet, joten odotukseni olivat varsin korkealla. Enkä kyllä joutunut pettymään. Kirjavaras oli mukaansatempaava ja juuri sopivan erilainen kirja! Sydäntäsärkevän julma, mtta niin mielenkiintoinen.

Liesel Memingerin lapsuus on kaikkea muuta kuin onnellinen. Kuolema korjaa pikkuveljen käsiinsä juna-asemalla ja Liesel päätyy asumaan kasvattivanhempien luokse Münchenin lähelle. Kasvattiäiti on monella tapaa ärsyttävä, mutta välittää tytöstä silti. Isä taas on lempeä ja kiltti. Kun Liesel herää painajaisiin yöllä, isä menee hänen sängynlaidalleen, lohduttaa ja lukee kirjaa. Yhdessä he kahlaavat läpi Haudankaivajan käsikirjan jonka Liesel varasti pienen veljensä hautajaisissa. Sen jälkeen he lukevat yhdessä vielä monta muuta kirjaa, saatuja ja varastettuja.

Kuolema seuraa myös Lieselin elämää veljen hautaamisen jälkeen. Sota jyllää nurkissa ja Liesel ja hänen kasvattiperheensä ja naapurissa asuvat ystävänsä tekevät kaikkensa selvitäkseen hengissä. Mutta sota on julma ja kuolema käy lähettyvillä aivan liian usein. Kirjat tarjoavat lohtua Lieselille sota-aikana, ja niiden varastamiseen liittyvät seikkailut tuovat iloa ja jännitystä tytön päiviin.

Kirjavaras on monella tapaa hieno romaani. Tarina on julma ja rankka, niinkuin natsi-Saksasta kertovat kirjat yleensäkin. Mutta samalla nuo historian julmat tapahtumat ovat mielenkiintoinen miljöö, ja sodan vaikutuksesta ihmisten elämään on kiinnostavaa lukea. Liesel Meminger on ihastuttava hahmo, ja pidin muutenkin Zusakin luomasta henkilögalleriasta valtavasti. Erilaisia ihmisiä oli paljon, jokainen oli kuitenkin omalla tavallaan inhimillisiä ja aidon tuntuisia. Lieselin kasvattiäiti oli suurimmaksi osaksi ärsyttävä, mutta hänen inhimillinen puolensa tuli kuitenkin useasti esille. Kuten myös pormestarin rouva jolle Liesel vei äitinsä pesemiä ja silittämiä vaatteita. Hieno rouva, jonka kovan kuoren alta kuitenkin paljastui jotain aivan muuta. Lieselin kasvatti-isä oli ehkä kirjan ihanin ihminen. Lempeä, kiltti ja sympaattinen mies!

Kirjan kertojaratkaisu on kutkuttavan kiinnostava. Vaikka kirjan etusivulla lukee aivan selvästi "Kun kuolema haluaa kertoa tarinan, on parasta pysähtyä kuuntelemaan" minulla kesti kuitenkin varsin kauan ennen kuin ymmärsin, että kirjan kertojana todellakin toimii itse Kuolema. Vaikka tämä kuulostaa hieman oudolta ja pelottavaltakin, oli se minusta kiinnostava ja toimiva ratkaisu. Kuolema oli kirjassa siis kirjaimellisesti läsnä jatkuvasti, mutta ei pelottavalla tavalla, vaana se seurasi Lieselin elämää sivusta varsin lempeästi ja ymmärtäväisesti.

Kirjan nimi, Kirjavaras, on kuvaileva ja sopiva. Sekin oli erilainen ja kiinnostava yksityiskohta. Liesel varasteli kirjoja milloin mistäkin, hautausmaalta ja kirjarovioilta. Kirjojen varastelu, ja kirjojen suurehko rooli tarinassa oli myös kovasti mieleeni (ylläri).

Rankkuudesta huolimatta pidin tästä kirjasta paljon. Tarina jää mieleen, henkilöt ovat kiinnostavia ja inhimillisiä ja kirjan rakenne minulle mieluisa. Rakastin pieniä välihuomautuksia ja sitä, että lukujen nimet kerättiin kokoon aina ennen uuden osan alkua. Vaikka kirjan kieli tuntui alussa hieman töksähtelevältä ja vaikealta, totuin siihen nopeasti ja lopulta pidin lyhyistä kappaleista ja tekstin katkaisevista välikommenteista paljon.

Kokonaisuutena Kirjavaras oli hieno lukukokemus, ja odotan nyt innolla kirjaan pohjautuvaa elokuvaa. Natsi-Saksasta ketovat kirjat herättävät tietysti aina paljon tunteita, on julmuutta, kuolema on läsnä jatkuvasti ja mikään ei ole turvallista tai varmaa. Mutta siksikin on niin hienoa lukea tällaisia kirjoja ja miettiä, minkälaisilla pienillä asioilla voi tuoda iloa niihin omiin päiviinsä. On se sitten kirjojen varastamista, harmonikan soittoa tai tikku-ukkojen piirtelemistä. Jos nämä asiat tuovat iloa tai lohtua, ne ovat tarkoituksensa täyttäneet!

 ★+

16 kommenttia:

  1. Tämä oli kyllä upea ja minäkin odotan kovasti elokuvaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva että tykkäsit! ja elokuva saisi tulla jo, nyt kun tämä kirja on vielä tuoreessa muistissa ;).

      Poista
  2. Kirjavaras on minulla juuri lukemisen alla, joten hyvin varovaisesti silmäilin postaustasi. Sen verran kuitenkin, että sain lisää intoa omaan lukuuni (olen ihan kirjan alussa). Minulla taitaa olla hieno tarina vielä edessä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti pidät! Minut tämä kyllä tempaisi mukaansa heti alusta :).

      Poista
  3. Ihana postaus Sanna! :) Nyt sitten vain odotellaan elokuvaa..

    VastaaPoista
  4. Tämä on ihana kirja! Luin ihan vasta, ja meni kyllä heittämällä suosikkikirjojeni joukkoon. Kirjoittaisipa Zusakin poika muutakin... (tai on hän jotain tainnut kirjoittaakin, niitä ei ole vaan suomennettu.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin mietiskelin, että onkohan Zusak kirjoittanut muuta. Olisi kiva lukea nimittäin. Ja ihanaa että tykkäsit, tämä oli kyllä hieno ja mieleenpainuva! :)

      Poista
  5. Hih, etkai sinä salakavalasti yritä postauksessasi kehottaa kirjavarkauteen? ;)

    No leikki sikseen. Tämä on kyllä hyvä kirja. Vaikka minäkin alkuun kakistelin kertojaa sekä hieman tekstin tyyliä, niin lopulta siitä oppi pitämään paljon. Kirjassa yhdistyy minusta hienosti rankka ja tärkeä aihe, mutta samaan aikaan iloisuus ja keveyskin. Kirjaa ei ole raskas lukea.

    Kiva, että pidit. Vielä kun malttaisi odottaa elokuvaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enhän mä sellasta ;).

      Ihan samaa mieltä olen. Vakka tarina on rankka, on kirjassa sellaista iloa ja onnellisuuttakin mistä on ihana lukea :). Elokuva saisi kyllä tulla jo!

      Poista
  6. Mukava tarina sinun Kirjavaras -kirjasi taustalla :)

    Minä rakastuin tähän kirjaan silloin kun luin tämän muutama vuosi sitten. Rankasta aiheestaan huolimatta ihanan lämmin ja jollain tapaa valoisa kirja. Aion ehdottomasti lukea tämän uudelleen, jotta saan sen myös blogiini :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Mulla on aika paljon tällaisia kirjatarinoita. Moneen ostamaani/hankkimaani kirjaan liitty joku tarina ;).

      Ja ihan samaa mieltä! Kuten tuossa jo Katrille kirjoitin, rankka mutta samalla jollain tapaa iloisen onnellinen kirja :).

      Poista
  7. Olimme su iltana elokuvissa katsomassa Le Week-End ja siinä tuli alussa mm. Kirjavarkaan traileri. Päätin, että ostan filmin heti kun se tulee myyntiin, sillä niin paljon jo traileri vakuutti. Takuulla hieno lukukokemus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin olen nähnyt trailerin pari kertaa ja vaikuttaa lupaavalta! :)

      Poista
  8. Ihana kirjamuisto! Minä muistan kanssa monia asioita kirjojen ja niihin liittyvien tarinoiden avulla tyylin "Se oli se kesä, kun luin..." Meillä on mielenkiintoisia tapoja hahmottaa maailmaa ja aika mielenkiintoinen oli myös tämä Kirjavarkaan tapa. Minä pidin kirjasta myös kovasti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minullakin on paljon näitä kirjamuistoja :). Etenkin juuri kaikki reissu- ja lomairjat jotka valitsen huolellisesti :). Kiva kun tykkäsit!

      Poista

Kiitos kommentistasi, ne ilahduttavat minua suuresti! :)
Kommenttienvalvonta on käytössä kesällä lisääntyneen roskakommenttien vuoksi. Kommenttisi ei siis näy heti, vaan tulee näkyviin vasta, kun olen hyväksynyt sen.